Kirkkoon kuulumattoman hautajaiset

Kirkkoon kuulumattoman hautajaiset – omannäköinen hyvästijättö

Monelle suomalaiselle luterilaiset hautajaiset ovat tuttu viitekehys. Kun vainaja ei ole kuulunut kirkkoon tai on elänyt elämäänsä ilman hengellistä vakaumusta, hautajaisten järjestäminen voi herättää kysymyksiä. Yhä useampi kuitenkin elää ja kuolee kirkon ulkopuolella – ja hyvästijätölle on silloin monia mahdollisia tapoja.

Kirkkoon kuulumattomat hautajaiset eivät ole poikkeus, vaan yhä tavallisempi osa suomalaista kuoleman kulttuuria.

Vainajaa kunnioittava tilaisuus

Hautajaisten tärkein tehtävä on pysähtyä vainajan elämän äärelle. Jos vainaja on jättänyt toiveita hautajaisiin liittyen, ne ohjaavat valintoja. Jos toiveita ei ole, omaiset tekevät ratkaisut sen mukaan, mikä tuntuu vainajaa ja hänen arvojaan kunnioittavalta.

Jos hengellisyys ei ollut osa vainajan elämää, on luontevaa järjestää siviilihautajaiset. Tilaisuus voi olla rauhallinen, merkityksellinen ja kaunis ilman uskonnollista kaavaa. Joissakin tilanteissa vainaja on elämänsä loppuvaiheessa toivonut papin siunausta, vaikka ei olisi aiemmin kuulunut kirkkoon tai elänyt hengellistä elämää. Kuoleman lähestyessä omat toiveet ja merkitykset voivat kirkastua uudella tavalla.

Myös omaiset voivat toisinaan toivoa kristillistä siunausta osaksi hautajaisia. Tämäkin on mahdollista, kun ratkaisu tuntuu vainajan vakaumusta kunnioittavalta ja siitä voidaan keskustella papin kanssa avoimesti ja rauhassa.

Hautaustapa ja paikka

Kirkkoon kuulumaton vainaja voidaan haudata arkussa tai tuhkata, kuten kuka tahansa muukin. Seurakuntien hautausmaat toimivat yleisinä hautausmaina, ja hautapaikka on mahdollista saada riippumatta kirkon jäsenyydestä. Joillakin paikkakunnilla on lisäksi tunnustuksettomia hautausmaita.

Tuhkien sijoittamiseen on useita vaihtoehtoja: hautausmaa, muistolehto tai luvanvaraisesti luonto, kuten meri tai oma tontti. Hautausmaksut ovat samat kaikille, mutta seurakunnan tilojen käytöstä voidaan periä erillinen maksu kirkkoon kuulumattomilta.

Siviilisaattotilaisuus

Siviilihautajaisissa ei ole valmista kaavaa. Tilaisuus rakennetaan alusta asti vainajaa ja omaisia kuunnellen. Saattotilaisuus voidaan pitää kappelissa, hautausmaalla, luonnossa tai muussa merkityksellisessä paikassa. Tilaisuuteen voi kuulua musiikkia, puheita, runoja, hiljaisuutta tai yhteinen muistohetki.

Jos vainaja tuhkataan, saattaminen voi tapahtua uurnanlaskun tai tuhkan sirottelun yhteydessä – tai hautajaisiin voi kuulua pelkästään muistotilaisuus.

Muistotilaisuus

Muistotilaisuus on hetki, jossa vainajaa muistellaan läheisten kesken. Se voi olla pieni ja intiimi tai laajempi kokoontuminen. Paikka ja sisältö ovat vapaasti valittavissa: koti, juhlatila, luonto tai muu vainajalle merkityksellinen ympäristö.

Usein muistotilaisuudessa jaetaan muistoja, pidetään puheita ja kuunnellaan musiikkia, joka kertoo vainajasta. Muistopöytä, kynttilä, kukat ja vainajan elämään liittyvät esineet luovat tilaan merkitystä.

Lohtu auttaa kirkkoon kuulumattomien hautajaisten suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuljemme rinnalla, kuuntelemme ja huolehdimme käytännön asioista – jotta hyvästijättö saa olla omannäköinen, rauhallinen ja merkityksellinen.